VÄHÄISESTI LIIKKUVA, SAMAISTUTKO SEURAAVIIN ESTEISIIN?

Liikkumattomuutta, fyysistä inaktiivisuutta tai vähäistä liikunnan harrastamista (miten milloinkin) on selitetty osaltaan niin sosioekonomisiin, psykologisiin kuin ympäristön tekijöihin vedoten. On kuitenkin selvää, että meitä ympäröi otolliset maastot, edulliset kuntosalit ja loistavat kesäkelit liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi. Tästä huolimatta, yhä kasvava osuus väestöstä harrastaa liikuntaa alle suositusten, altistaen itsensä moninaisille terveysriskeille.
Mistä siis on kyse? Tässä artikkelissa käydään läpi yleisimpiä yksilön esteitä liikunnan harrastamisen aloitusta ajatellen. Edellisen lisäksi, harkitaan kuinka ne voidaan ylittää yhdessä Naisvoimaa -treeniryhmissä; mikäli kuvittelit taistelevasi yksin näiden asioiden kanssa, olet väärässä.

LIIKUNNAN OMAKSUMINEN
On hienoa, että kaikille saatavilla oleviin ulkokuntosaleihin, lenkkipolkuihin ja ilmaisjumppiin panostetaan. Tästä huolimatta, tilastot näyttävät surullisia lukemia väestön aktiivisuuteen vedoten, missä eri ryhmien terveyserot eivät näytä kaventuvan. Onkin pääteltävissä, että kyseiset hankkeet innostavat liikkujia liikkumaan yhä enemmän, jättäen inaktiiviset jälkeensä. Seuraavaksi muutama ehdotus siihen, miksi näin voi olla.
1.Low self-efficacy = matala minäpystyvyys = uskon puute omaan kyvykkyyteen ylläpitää uutta käyttäytymistä, saavuttaa haluttuja tavoitteita tai ylipäätään siihen, että osaa/on oikeanlainen ihminen fyysisesti/henkisesti käyttäytymään näin. Kuulostaako tutulta?
Et ole ainoa, eikä tämä ole uusi juttu. Matala minäpystyvyys on havaittu esteeksi uuden käyttäytymisen omaksumiseen mm. transteoreettisessä muutosvaihemallissa, jota on kehitetty v. 1977 eteenpäin. Sittemmin, termi on alkanut ponnahtamaan esiin yhä enemmissä määrin myös liikuntapsykologisissa tutkimuksissa, osana liikuntakäyttäytymistä, sen omaksumista tai estäviä tekijöitä.
Ratkaisuna ongelmaan, ensinnäkin kyseessä ei ole pysyvä ilmiö, vaan tämä alkaa häviämään jo treenien aloituksesta, kohti ylläpitovaihetta (n. 6 kuukautta). Matalan minäpystyvyyden rooli vaikuttaa siihen, miten ihminen saa itsensä vakuutettua olemaan muuttamatta omaa käyttäytymistään, pysyäkseen vanhoissa rutiineissa. Valmentajina olemme valmistautuneet kohtaamaan tukahduttavan epävarmuuden, ja opastamaan sinut sen läpi tilanteeseen, missä alat jopa odottamaan treenejä.

2. Social (Physique) Anxiety = Sosiaalinen ahdistus (omasta fysiikasta) on jäänyt tutkimuspuolella vähemmälle huomiolle. Tästä huolimatta, se ponnahti esiin omassa tutkimuksessani ja siitäpä syystä se on liitetty tähän blogiin. Tiivistettynä, kyseessä on pelko muiden ihmisten arvioimisesta tai läsnäolosta, esimerkiksi kuntosalilla. Tämä ilmenee mm. siten, että vältellään kuntosaleja (etenkin ryhmäliikuntaa) tai hakeudutaan siellä kauimpaan nurkkaukseen, vältellen kontaktia muihin ja kokemus tuntuu epämiellyttävältä, ahdistavalta tai suorastaan pelottavalta.
Ratkaisuna olkoon se, että Naisvoimaa ryhmässä kaikki ovat samassa tilanteessa. Näin voit odottaa tukea muilta, ketkä kokevat treenien aloituksen samalla tavalla. Osa treeneistä toteutetaankin ulkona, turvassa ylimääräisten silmäparien tuijotukselta ja mikä parasta, valmentaja huolehtii vieressä siitä, että teet harjoitukset oikein, eikä sinulle jää ylimääräistä aikaa kauhukuvien pyörittelyyn.
3. Motivaatio! Asiaa yleistäen, on todennäköistä, että liikunnan aloittamiseen ajaa ulkoinen motivaatio. Elikäs, tällä tarkoitetaan ulkoisten tekijöiden ja hyötyjen kuten muiden odotuksien, terveyshyötyjen, halutun fysiikan tai hyväksynnän saavuttamista. Tästä huolimatta, pitkäaikaisen liikunnan ylläpito on todettu yhdistyvän sisäiseen motivaatioon. Sisäinen motivaatio ajaa käyttäytymistä, mitä toteutetaan omaksi iloksi, kokemukseksi, kehittämiseksi tai nautinnoksi.
Yksiselitteinen ratkaisu onkin nyt haastavampi, sillä ketään ei voi pakottaa haluamaan mitään. Onkin tarpeen miettiä, mitä muita hyötyjä ja iloa liikkuminen voi tuoda omaan elämään, juuri sinulle, itsestäänselvien lisäksi. Näitä voi olla esimerkiksi uusiin ihmisiin tutustuminen, taitojen kehittäminen, mielenrauha ja hyvä olo. Mainittakoon myös, että tottakai osa ihmisistä motivoituu tehokkaammin ulkoisista tekijöistä myös pitkällä tähtäimellä, eikä se ole tietenkään väärin.

AIKA JA RAHA = YLEISIN TEKOSYY
Siitä huolimatta, että edullisia tai ilmaisia tapoja liikkua on paljon, juuri siellä tai silloin kun siltä tuntuu, aikaan ja rahaan vetoaminen on yleistä silloin, kun keskustellaan siitä, miksi ei liikuta. Tässä kohtaa voikin kysyä itseltään, mitä liikunnalta haluaa.
Kuntosalille meneminen ei ole pakollista, vaan lihaskuntoa voi harjoitella hyvin myös kotona, mökillä, ulkona- yms. paikassa, jossa on tyhjää tilaa ympärillä. Vaikka ajattelisit, että muut treenaavat vähintään tunnin, ei se tarkoita sitä, että sinun tarvitsisi. Loppujen lopuksi, neljä 20 min. pyrähdystä viikossa on parempi vaihtoehto kun odottaa sopivaa mahdollisuutta harrastaa tunti liikuntaa kerran viikossa.
Usein tässä kohtaa hyvin pientä asiaa paisutellaan aivan uusiin mittakaavoihin. Esimerkiksi, kuinka monta tuntia menee viikossa Netflixiin tai telkan tuijotteluun? Tästä harvemmin tehdään iso asia, joten miksi liikunnan viemästä ajasta pitäisi? Aika ja raha ovatkin erinomainen tekosyy olla muuttamatta omaa käytöstä, ja siitä otetaan kaikki irti.
Valmentajamme ovat paikalla auttamaan sinua muutoksessa, niin henkilökohtaisesti kun ryhmässä. Naisvoimaa -treeniryhmien treenit toteutetaan 45 min. aikajänteellä, neljänä iltana viikossa, Töölössä ja Maunulassa. Ensimmäisenä kautena (9-11/2019) voit ottaa omaksi haasteeksi osallistua kerran viikossa ja oppia samalla tapoja toteuttaa oma treeni, sinulle parhaimpana aikana.
Tervetuloa mukaan porukkaan, joka ymmärtää juuri sinua!
Lue lisää Naisvoimaa -treeniryhmistä.