Kirjoittajalta admin

Juoksun aloittaminen – näin rakennat pohjakunnon

Juoksun aloittaminen – näin rakennat pohjakunnon

Juoksun aloittaminen on turvallisempaa ja mielekkäämpää, kun rakennat ensin vankan pohjakunnon.

Miten päästä hyvään kuntoon?

Miten päästä hyvään kuntoon?

Miten päästä hyvään kuntoon? Tässä tärkeimmät ensimmäiset muutokset ruokavaliossa ja liikunnassa.

PAINONPUDOTUS JA KROONINEN STRESSI

PAINONPUDOTUS JA KROONINEN STRESSI

Tapaan asiakkaita, joilla on tavoitteena painonpudotus sekä personal trainerina, fysioterapeuttina että ravintovalmentajana. Kun kysyn asiakkailta, mikä on heidän mielestään paras tapa toteuttaa painonpudotus, niin vastaus on ”pitää syödä vähemmän ja liikkua enemmän”. Kun kysyn, kuinka stressaantuneiksi he tällä hetkellä kokevat itsensä asteikolla 1-10, niin lukema on lähes aina 6-9 välillä. Tämä on hälyttävää! Ei ihme, että päätä särkee, selkää kolottaa ja painonpudotus on vaikeaa, kun elimistössä on menossa varsinainen hormonimyrsky. 

Stressi, painonpudotus ja rasvan kertyminen vyötärölle.
Painonpudotus


STRESSIN OIREET

Ensimmäisenä on tärkeää ymmärtää, että elimistömme on ikivanha ja kykymme reagoida stressiin on sen mukainen. Meille ei ole kehittynyt ”tulipas ikävä työmaili” tyyppistä stressiä varten omaa lievempää järjestelmää, vaan me reagoimme kaikkeen yhtä rajusti kuin juoksisimme leijonaa karkuun savannilla. Stressireaktio on alunperin syntynyt pelastamaan meidät vaaralta. Jotta pystyisimme mahdollisimman tehokkaasti juoksemaan karkuun leijonalta, meillä tarvitsee olla kirkas mieli ja armoton määrä nopeaa energiaa lihaksille ja näiden tuottoon osallistuvat stressihormonit adrenaliini ja kortisoli. 

Adrenaliinin ansiosta pystymme olemaan vaaratilanteessa erityisen valppaita. Kortisolin tehtävä on puolestaan nostaa verensokeri- ja insuliinitasoja, jotka kauniisti kulutetaan loppuun hillittömän pinkomisen seurauksena. Ongelma tulee vastaan siinä, kun illalla vielä kerran vilkaistaan se työsähköposti ja sieltä löytyy jotain ikävää, niin me emme lähdekään juoksemaan vaan pikemminkin passivoidumme mieli maassa sohvalle tai sänkyyn pyöriskelemään. Mihin kaikki tuo ylimääräinen verensokeri menee? 


MITEN STRESSI EDISTÄÄ RASVAN KERTYMISTÄ VYÖTÄRÖLLE?

Kun keho ei käytäkään tätä ylimääräistä verenkierrossa olevaa sokeria juoksemiseen, niin se varastoi sen rasvaksi rasvakudokseen. Rasvasolut ottavat erittäin mielellään vastaan kaiken ylimääräisen sokerin ja muodostavat siitä varastoitavaa rasvaa erinäisten kemiallisten prosessien kautta. Summa summarun…näin leivotaan ensimmäinen vararengas vyötärölle.


STRESSI, AIVOT, HORMONITOIMINTA JA PAINONPUDOTUS

Stressireaktioon reagoivat myös aivot. Kun aivot stressaavat hormonitoiminta häiriintyy. Useat elimistön hormonit toimivat yhdessä ja vaikuttavat näin useilla eri tavoilla aineenvaihduntaan ( onko koskaan ollut turvotusta? ). Kun kortisolin määrä elimistössä stressireaktion seuraksena nousee, niin se vaikuttaa elimistöön mm. siten, että elimistö ei ole enää yhtä herkkä kuulemaan ruokahalua säätelevän ja hillitsevän leptiinin viestejä. Tällöin ruokahalu kasvaa ja usein syödään herkästi liikaa. Näin ollen olemme tilanteessa, jossa meillä on jo valmiiksi korkea verensokeri ja sitten vielä nostamme sitä lisää syömällä. Näin leivotaan se toinen vararengas siihen vyötärölle.


Stessi aiheuttaa usealle unettomia öitä, joka saa helposti uni-valve-rytmin sekaisin. Normaalitilanteessa illalla aivot erittävät melatoniinia, joka saa aineenvaihdunnan hidastumaan ja saa meidät nukahtamaan. Illalla ei siis pitäisi tehdä mieli ruokaa, jos hormoneilta kysytään. Sen sijaan aamulla taas pitäisi olla nälkä, kun kortisolin tuotanto aamulla nousee. Ihmisellä, jolla kortisolin tuotanto on aamuisin vähäistä, ei ilmene nälkää. Sen sijaan ruoka alkaa kummasti maistumaan illalla ja yöllä, jolloin keho virheellisesti tuottaa kortisolia. Lisäksi väsyneenä nälkähormoni greliinin tuotanto lisääntyy, kun taas leptiinin tuotanto vähenee. Tämän vaiktuksesta ruokahalumme kasvaa ja usein tulemme syöneeksi liikaa. Ilta- ja yösyömisen siivellä saadaan leivottua se kolmaskin vararengas – ei kahta ilman kolmatta. 


KROONINEN STRESSI, PALAUTUMINEN JA PAINONPUDOTUS

Kroonisen stressin seurauksena myös kasvuhormonin määrä vähenee. Kasvuhormonia erittyy erityisesti laadukkaan unen aikana, joten huonosti nukutut yöt ja yöunista pihistäminen vaikuttavat huomattavasti kasvuhormonin eritykseen. Kasvuhormoni osallistuu mm. kehon palautumiseen unen aikana raskaasta liikunnasta, joten erityisesti kuntoilijoille sen merkitys on suuri.  Tämä toisaalta myös osalta selittää sitä, miksi liikunta kipeyttää tai ei aiheuta niitä hyvänolon tunteita, mitä siltä haetaan – ei ihme, koska kroppa ei pysty palautumaan. 


Palautumiseen, painonpudotukseen ja toisaalta myös yleiseen vireystilaan vaikuttaa myös se, että kroonisen stressin myötä testosteronin määrä laskee niin naisilla kuin miehillä. Puhtaasti painonpudotuksen vinkkelistä katsottuna testosteroni on tärkeä hormoni sekä naisille että miehille, sillä se tehostaa proteiinisynteesiä eli lihaskasvua ja edistää rasvan palamista. Testosteronista puhuttaessa on myös hyvä mainita, että rankalla laihdutuskuurilla toteutettu nopea painonpudotus voi myös laskea testoritasoja sen lisäksi, että se lisää kehon kokonaisstressiä. Kuulostaako tämä siis sellaiselta toiminnalta, johon kannattaa lähteä?

Krooninen stressi ja hormonitoiminnanhäiriöt ovat usein syynä siihen, miksi et laihdu jumparumbasta ja dieetistä huolimatta. 

Lisää näyttöönperustuvaa tietoa stressistä ja sen vaikutuksista voit lukea täältä: https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976

Lisää vyötärölihavuudesta voit lukea täältä: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00890